Agility ja patikointi

Eipähän ole jaksanut maanantaisesta agilitystäkään kirjoittaa, mutta nyt on varmaan pakko ;)

Kuva: estekalusteet.fi

Ehdin juuri ja juuri ajoissa hallille, kun olin päässyt töistä ja hakenut koiran kotoa. Vaihdettiin hieman ryhmiä, kun sanoin että olisi kiva nähdä välillä toistenkin koirien työskentelyä. Samassa ryhmässä tällä kertaa olivat Riina-bortsu, islanninlammaskoira, me ja kääpiöpinseri.

Aloitimme uudesta esteestä, pituushypystä. Maxeilla hypättävä maksimipituus on 150 cm eli aika hurjasti

pitäisi Sissinkin venyä. Mie en oo vielä ihan vakuuttunut Sissin maxiudesta ja sillekin parempi olisi olla medi, kun tuntuu että ei sillä rahkeet riitä esim. 65 cm:n hyppyyn tai viruttamanaan 150 senttiin. Mutta toisaalta, kuten  kurssin vetäjien kanssa mietittiin, niin parempi harjoitella maxi-esteet, niistä on aina

helpompi "pudota" medeihin, jos esim. kisoissa tuomari mittaisi mediksi. Mutta joo, siis pituutta hypättiin ja kertaakaan ei Sissikään estettä kiertänyt. Se osasi jo hyvin itsenäisestikin se hypätä ja mennä palkkaamaan itsensä namialustalle :)

Toisella pisteellä oli 2x hyppy ja lopuksi 2x hyppy + putki. Ekan esteen Sissi hyppäsi hienosti, mutta 2. hypyllä Sissi tuppasi kiertämään. Ilmeisesti se taas johtui minun käden osoittamisesta maahan ja ainakin kerran rintamasuunta oli taas ollut koiraan päin eikä eteenpäin. Onneksi siellä on muitakin, jotka sitten huomioivat tällaiset asiat, kun itse niitä ei tajua! :)
Sissillä myös puomi putosi pari kertaa. Hallissa oli jo aika kuuma ja koirakin vähän nuutunut, lienyt sekin voinut vaikuttaa. Mietittiin vain, että millaistahan se on sitten kunnon helteillä, huh huh.


Tiistaina olisi ollut taas rauniot. Itse pääsin vasta viideksi kotiin ja olin töiden jälkeen rätti-poikki-väsynyt, niin päätin sen verran lipsua, että päädyin ottamaan palauttavat päiväunet. Jos sitä ylihuomenna taas - toivotaan ettei sada.

Torstaina sitten lähdettiin töiden jälkeen miehen ja koiran voimin patikoimaan Haikkaanlahden reitille. Meillä oli rinkat ja Sissillä koiran reppu, jonka joskus tilasin netistä. Sissi sai kantaa pullollisen vettä, isännän oluen ja ruokansa. Joskus repun käyttöä onkin harjoiteltu kauppareissulla. Ensin se hötkyili sen kanssa, kuten koiat yleensä, mutta alkoi se matkan taittuessa rauhoittua eikä enää meitäkään tarvinnut ohitella, jos unohtui haistelemaan. Seuraavana päivänä varsinkin Sissi osasi ottaa tauot taukoina :)

Reitti oli maisemiltaan hyvin vaihteleva; kuusikkoa, aukkoa, pusikkoa, kalliota, peltoa ja niittyä. Aikamoista punkkien paratiisia ja kaiken kaikkiaan ressulla Sissistä löysimmekin 9 irrallaan juoksevaa ja kotona 5 kiinni olevaa punkkia, vaikka Sissillä onkin punkkipanta. Omassa poskessa juoksenteli yksi ja miehellä paidalla yksi, yhtään ei meistä ole onneksi kiinni löytynyt. Pelottavia ja ällöttäviä otuksia, joilla ei ole mitään virkaa!!


Olimme yötä Riutan laavulla, kuitenkin teltassa. Sissi syynättiin tarkasti edellisenä iltana, ettei teltassa punkit vaihda isäntää. Uimaan ei uskaltauduttu, Sissiä lukuunottamatta, kun vesi oli älyttömän kylmää. Kiva "pikku-juhannus" luonnon helmassa!