Pientä tottelevaisuutta, koiran retkeily -linkkejä ja onnellisuushaaste

Syysmäisessä säässä tänään ulkoiltiin Nean ja koirien kanssa. Sissin kanssa tehtiin myös pitkästä aikaa jotain järkevää (eli pientä treeniä). Toko-juttuja ei olla otettu varmaan viikkoon, pariin.

Ensin otin luoksetulon ja tässä tajuttiin, että mahdollista toko-koetta ajatellen, miun pitää päättää haluanko koiran eteeni vai sivulle. Kummatkin toki onnistuu, mutta millä käskyllä sitten teen mitäkin. Pähkäilyn tuloksena kuitenkin, että koira tulisi eteen istumaan "tänne"-käskyllä. Ja se käsky pitää jättää pois "missä sinä oikein luuraat, tulehan tännepäin"-tilanteissa lenkillä ja käyttää vaikka siinä "tule" tai "mennään". Täytyy varmaan informoida miestäkin moisesta.

Sitten otettiin juuri semmoista höntsäilystä lähelle tuloa, kun Sissillä on viimeaikoina ollut hieman valikoiva kuulo, mikä on meinannut aiheuttaa hieman noloja tilanteita. Tänään sitten menikin hienosti harjoitus ja sitten olikin treenin jälkeen taas aito ja oikea tilanne, kun rannan liepeillä kulki mies kahden koiran kanssa ja Sissi oli irti. Hyvin pysyi.

Sitten myös vähän seuraamista ilman hihnaa, ensin jatkuvasti tiukasti vasemmalle kaartaen. Imutin herkulla ja hyvin meni, kunhan vain itse saisi pidettyä kätensä tarpeeksi matalalla. Vitsi kun on pikkukoira ;)
Sitten katsottiin kuinka menee täyskäännös, niin takaanihan se kiertää. Ensin vähän löysästi, mutta sitten uudestaan käännöksessä käskyn antamalla ja herkulla houkutellen oli huomattavasti tiiviimpi käännös takana.

Lopuksi myös paikkamakuu-treeniä Sissille ja Riinalle. Ekan kerran jäi vinoon, mutta toisilla toistoilla suoraan vähän avustettuna. Laitettiin koirat tällä kertaa aika lähelle tietä ja kävelytietä, nenät sinne päin ja saatiin kerran hyvä häiriökin, kun pyöräilijäkin sattui menemään meidän ja koirien ohi. Ja hienosti pysyivät. Onnistunut pikku treeni.

Sitten tänään jotenkin eksyin parille sivustolle, missä on koiran kanssa retkeilystä. Edelleen meillä on miehen kanssa haaveena lähteä Lappiin vaeltamaan joku kerta, ollut haaveena jo 6 vuotta. Hyvä kirja, jonka ostin aiheeseen liittyen, on Retkeily koiran kanssa, kirjoittaja Minna Toivola.

Oikein kattava nettiartikkeli on myös osoitteessa http://www.lumirae.net/reppujupisee/retkikoira.html sekä lyhyesti ja ytimekkäästi http://www.luontoon.fi/RetkeilynABC/retkensuunnittelu/koirankanssaretkelle/Sivut/Default.aspx . Ja mielenkiintoinen vaellus-harrastajan blogi, joka pääsi omiin kirjanmerkkeihini. Yksi päivitys myös koiran kanssa vaeltamisesta noista viimeisimmistä.

Loppukevennykseksi Nean jo melkein 2kk sitten heittämä haaste:

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen)

* Oma perhe, eli mies ja Sissi. Ne ovat vain niin rakkaita, ei voi mitään ;) !
* Koiraharrastukset ja koiran (ja koiraihmisten) kanssa touhuilu. Sitä on saanut jo monta ystävää koiran kautta ja on mukava lähteä milloin mihinkin juttuun, välillä jopa ilman koiraa (talkoolaisena)
* Muutenkin mahtavat ystävät, joiden kanssa voi jakaa kaiken. Ystäviä koko tähän astisen elämän varrelta, nuoria ja vanhempia, ystäviä jo 17 vuoden ajan, ystäviä vasta vuoden ajan. Kaikki ne mahtavat tyypit, joita on kiva nähdä aina!
* Moottoripyöräily ja se vapauden tunne, kun sillä huristelee menemään pitkin maanteitä ja asfaltoituja pikkuteitä. Tuoksut nenässä, auringonpaiste <3 Vielä kun kokoontumisiin pääsisi!
* Työporukka Skinnarilassa. Niin mahtavia tyyppejä, rentoja, ei nipottajia. Hyvä yhteishenki, toisista ei puhuta pahaa. Toisia autetaan, konkarit "kouluttavat" tulokkaita. Tämä ei ole itsestäänselvyys, ainakaan näin naisvaltaisella alalla.
* Haaveilu. Sitä on niin paljon mitä elämältään haluaa.
* Myös työ itsessään, vaikka välillä pinna onkin kireällä. On ne pikku mussukat vaan kuitenkin niin suloisia! Ja plussaa myös nämä luonnoliset "lasten suusta"-jutut, kuten jouluna "me odotamme Jeesusta, se liekkiin leimahtaa".
* Oikeat VAPAApäivät, kun saan nukkua vaikka 12 asti, höntsäilen koiran kanssa rannassa, istuskelen keittiöjakkaralla ikkunan ääressä syömässä aamupalaa, en siivoa vaikka tarvetta olisi.
* Juuret Pohjois-Karjalassa. Siellä on myös vanhemmat ja mummo ja mummi (sekä  mullan alla muita sukulaisia). Pohjois-karjalaisuudestani olen ylpeä; ruoat, sanat ja sanonnat, joilla on kiva hämmentää paikallisia :D Comeback sinne joskus.
* Luonto! Sitä onneksi osaa arvostaa. Luonnon äänet ja tuoksut ja kuinka eri vuodenajat näkyvät luonnossa. Haaveenani on joskus opiskella eräoppaaksi ja tehdä sitä työtä.

Haistattelen Eeviksen ja Maisan, kun en paljonkaan bloggaajia tiiä.
Paitsi ei Herra R:nkään blogissa tätä ole vielä näkynyt ;)