Korpikuusen kannon alla..

20.elokuuta alkoi sorsanmetsästys ja sinnehän sitä mekin tähdättiin. Sunnuntaina 19. päivä mentiin Pohjois-Karjalaan ja vajaa viikko eleltiin vanhempieni mökillä. Sissikin sai asustaa aivan upouudessa, tuliterässä koirien hirsimökissä. Ihmisten mökkiin ei koiria lasketa, kun useampikin ihminen on allerginen koirille ja kukin millekin karvanlaadulle, niin tasapuolisuuden vuoksi. :)

Sissi aloitti metsästysviikkonsa juoksuilla,  joten maanantaina vanhempi koirani Jesse joutui siirtymään sitten kotiin mökkielämän sijaan. Oli jo sellaista kosiskelua menossa, ettei viitsinyt ottaa minkäänlaisia riskejä, vaikka juoksut vasta olivatkin alussa.

Jessen ja ystäväni kanssa käytiin marssimassa vähän suolla  ja etsimässä lakkoja ja sieniä. Niinkuin olin jo olevinani hyvässä kunnossa (kepitkin jätin Lappeenrantaan), reippaana tyttönä hyppäsin kipeällä jalalla suo-ojan yli. Hetki "AAAA!!!"-huutoa ojanpientareella ja sitten matka jatkui. Miusta ja Jessestä otettiin muutama yhteiskuvakin. Lakkoja ei löytynyt, sieniä oli vaihtelevasti ja puolukat ja karpalot olivat kovaa vauhtia kypsymässä.

Sissi (ja välillä veljeni ja isänikin) oli urhoollisesti joka kerta miehen mukana sorsapassissa. Ja laihat oli saaliit, yhdet mokomat olivat syöttäneet koko kesän sorsia suolammella ja sinnehän ne sitten lensivät ja siellä lahdattiin (oli kuin sodassa olisi ollut, kun kuuntelin mökiltä).  Kaaveet (sorsan kuvat) ja itsensä naamiointi ovat vielä ymmärrettäviä, mutta mielestämme tuollainen touhu on aika kaukana oikeasta metsästyksestä.

Yhden kerran minäkin lähdin miesten ja Sissin mukaan veneellä katselemaan sorsia. (Eivät meinanneet edes suostua ottamaan minua pinkeissä kumppareissani! Sukupuolisyrjintää!) Oli keskipäivä, emmekä olettaneet mitään näkevämme ja saavamme. Mutta juuri oikean kerran lähdin mukaan, kun soudellessamme kaislikoilla isäntä sai sitten ammuttua telkän. Helkkarin sitkeä se oli kuolemaan!

Kun telkkä vihdoin maha taivasta kohden kellui vedessä, kaikki hamusteltiin Sissiä jotta se saadaan veteen. Sissi oli ihan hämillään "miksi kaikki haluaa miut?!". Laskettiin koira veteen ja käskettiin noutamaan. Sissi lähti kohti ja linnun kohdalla huomasi "ai prkl, täähän on vielä elossa! Enhän mie tämmöstä tuo!" Siinä se ui kolme kertaa lenkkiä telkän ympärillä ja kiersi kuin kissa kuumaa puuroa! Sitten se jo alkoi uimaan veneelle ja myö huidottiin se kääntymään takaisin. Onneksi tollerille riittää, kun sanoo ettei me oteta sitä veneeseen ennenkuin tuo linnun ;) Niinpä se lopuksi raahasi telkän siivestä veneelle ja saatiin molemmat veneeseen.
Sissi oli veneessä kiinnostunut linnusta, mutta sydän tai (huuhdeltu) kivipiira ei kelvannut prinsessalle kuitenkaan.

Eli ei mennyt aivan oppikirjan mukaan tuo noutaminen, mutta tärkeintä että homma kuitenkin toimii jollain lailla ja lintu tulee ehjänä ohjaajalle! Ollaan me kuitenkin ylpeitä Sissistä!! Harmi että kamerasta juuri loppui akku, kun lintu saatiin ja ehdin saada vain muutaman otoksen ja niistäkin valtaosa tärähtäneitä.

Torstaina Sissillä olikin aamupäivällä ohjelmassa käynti eläinlääkärille. Sissi sai vihdoinkin sirun (laittaessa jonkin verran sätkyili, olihan neula aika järkyttävän iso) ja uusittiin rabies-rokotus (mikä ei tuntunut enää missään sirutuksen jälkeen). Eläinlääkärin, joka oli aika nuori, kanssa sitten pohdittiin että mitäs siihen rekisteröintijuttuun tarvitsikaan eläinlääkärin kirjoittaa. Saatiin jonkinnäköinen lappu aikaiseksi ja nyt se odottaa, että saisin aikaiseksi täytellä paperit ja lähettää Kennelliittoon.

Eläinlääkärireissun jälkeen käytiinkin mummon luona kyläilemässä ja Sissi sai hyvitykset pistoksista, kun se sai hetken leikkiä kompostia ja syödä ruoan jätteet :D Sirutuksesta tuli myös vuorokauden uintikielto, joten Sissillä päättyi myös siltä viikolta metsästys. Taisi isäntäkin olla aika väsynyt jokaisesta aamu- ja iltalennosta, joten hänkin jäi hyvillä mielin illalla korttia pelaamaan mökkiin.

Perjantaina vaihdettiinkin kaupunkielämään ja ensimmäinen asia kaupungissa hoidettavaa, oli hankkia Sissille taas vaihteeksi uudet juoksuhousut. En tietenkään ollut tajunnut pakata yhtiäkään pöksyjä, vaikka juoksuja oltiin odoteltu jo kuukausitolkulla. Niinpä Sissi sai neljännet pikkupöksyt, hurtan mustat pöksyt punaisilla reunuksilla. Muuten kivat, mutta nauha luistaa lukosta niin, että monena aamuna Sissi oli ilman housuja. Itse se ei niitä riisumalla riisu koskaan, vaikkei se niistä pidäkään. Ekan yötä Sissi oli hoidossa australianterrieri-kaverinsa Epun luona, kun me ihmiset käytiin humputtelemassa.

Sunnuntai-aamuna ennen lähtöä käytiin aamupala-piknikillä Joensuun Vapaudenpuistossa ja sitten oltiin raggareita ja menimme vielä katselemaan torikirppiksen meininkiä. Sissillehän teki hyvää kulkea ihmisvilinässä ja olin aika ylpeä sen hienosta käytöksestä, vanha city-kettu. Toriaikaanhan koiria ei saisi torille viedä, mutta kaverit sanoivat siellä liikkuneen montakin koiraa, niin rohkaistuimme olemaan pahiksia.

Sissistä kysyttiin taas pariinkin otteeseen, että onko se pentu, kun se on noin vilkas ja kasvaako se vielä. Rotua kyseltiin myös ja tehtiin pari pikkutyttöäkin onnellisiksi, kun saivat rapsuttaa Sissiä. Tuli taas tehtyä tolleria tutummaksi maailman kartalle!!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tällä viikolla agilityt jäivät välistä ehdottoman juoksu-kiellon ansiosta, mutta torstaina kävimme treenaamassa flyballia ja tokoa Skinnarilan koulun kentällä ja kaukalon viereisellä  tekonurmimatolla torstaina.

Nimittäin, Voittaja-näyttelyssä järjestetään Royal Canin Flyball Voittaja 2012-kilpailu, jossa on kaksi luokkaa; "iloiset harrastajat" ja "tosikisaajat". Lisäksi parhaisiin joukkueasuihin pukeutuneet ohjaajat palkitaan. Mie oon Sissin kanssa luvannut varakoiraksi lähteä, mutta niinpä miun pitää kyllä pistää vauhtia tuohon rekisteröimis hommeliin.

Flyball-treeneissä harjoiteltiin laatikon painamista ja pallon noutoa ja palauttamista joukkueena eli heti peräkkäin. Laatikon painaminen meni Sissillä tällä kertaa paremmin, kun se ei painanut ylös vaan alas ja vähän sivuun, että jatkossa olisi jotain mahdollisuuksia saada se pallokin napattua, kun se ei osu rintaan. Noutamisessa Sissi oli vetelä, minkä nyt pistän vähän juoksujen piikkiin. Luulis nyt noutajan palloa osaavan hakea ja kyllähän se osaa!

Tokot meni päin honkia, kun en ollut mitään ehtinyt ajatella mitä ottaisin ja edellisistä tokoiluista on varmaan kuukausi, ellei kaksi. Otettiin paikka-istumista muiden kaverina, ja Sissi kerran meni maahan (liikaa paikkamakuuta harjoiteltu Nean seurassa? :D). Sitten otettiin yli kolmen minuutin paikkamakuu, jossa kävin kerran palkkaamassa Sissin 1,5 minuutin paikkeilla, kun näytti että se jotain meinaa tehdä. Se meni hyvin.

Opeteltiin merkkiä ja sitten tehtiin huonoin luoksetulo ikinä (aivopieru miulta, että otanko koiran sivulle vai eteen), liikkeestä seisominen (Sissi epävarmaili) ja liikkeestä maahanmeno (siinäkin epävarmaili, että oliko nyt seisominen vai mikä vai pitikö seurata). Pitäs alkaa treenailemaan, kun ajatuksissa siintelee jos joulukuussa osallistuisi ekaan  TOKO-kokeeseen.

Tänä iltana raunioille illan hämyyn etsimään ukkoja. Häiriöksi ja valoksi tehdään tulet. Saa nähdä mitä siitäkin tulee.

Sunnuntain sulosoinnut

Hip hei, virallinen koirien irtipitoaika on alkanut 10.8 kyyhkyn metsästyksen ansiosta!

Eilen tajusin, että kun kerran mekin viikon päästä lähdetään metsälle, niin varmaan pitäisi vähän treenatakin. Laitoin hätäpäissäni Facebookissa Kaakon Noutajien ryhmään viestiä, että olisiko kenelläkään lokkia tai muuta lintua (paitsi varista myydä), mutta ei ole tullut tarjouksia.

Sitten lähdin etsiskelemään kaupungilta sorsa-dummya, mutta Leirin Mustista&Mirristä ei löytynyt, Myllymäen Musti&Mirri oli kiinni, Erätukussa on aika heikko, suorastaan olematon, metsästyskoiran koulutustarviketarjonta (mutta paljon sukkia ostin itselleni lomaviikon rämpimisiä ajatellen ja 10,- kivan päivärepun ;) ) ja Rahulan Rehukin kiinni. Wild Sportinkin tiesin olevan kiinni. Mutta jos huomenna/ylihuomenna/keskiviikkona ehtisin vielä käydä katsomassa. Etsinnässä siis tämän tyyppinen, mitä on esim. www.petenkoiratarvike.comin sivuilla. Mielellään vielä juuri sellainen, jossa tuo pää retkalehtaa kuten kuolleella linnulla. Olisihan tuolla vielä kaikkea muutakin oheis-hifistelytuotteita, kuten sorsan hajua ja sen semmoista, mutta katsotaan ;)

No, tänään tyytyminen oli sitten pelkkiin tavallisiin dummyihin. Mentiin Nean ja koirien kanssa rannalle, missä on myös tiheä kaislikko, ja otettiin vuoroon ensin Sissi. Ekana oli nouto ihan avoimelta vedeltä, sitten kaislikon reunasta, kaislikon takaa ja lopuksi kaislikon keskeltä. Viimeisimpänä kaislikon keskeen niin, ettei kira nähnyt putoamista. Jokaista heittoa säesti kaunisääninen sorsapilli ja vielä kauniimpiääniset vuoroaan odottavat koirat (ollaan varmaan koko Kivisalmen kauhunaapurit). 

Sissillä oli aivan ennennäkemätöntä intoa mennä ja ei hetkeäkään epäröinyt, vaan suorastaan syöksyi noutamaan. Aika epä-Sissimäistä :D Mutta hienoa.

Välissä otettiin Sabi, joka oli myös innokas työskentelemään ja aivan täpinöissään. Hupsut punaturkit! :)
Seuraavalla kierroksella heitettiin dameja niin kauas kuin sai heitettyä ja samalla tavalla kuin edellisellä kierroksellakin. Sissillä hieman käteen palauttaminen ontui, mutta parani viimeisillä noudoilla. Ja ei se nyt aivan nöpönuukaa ole, tiputtaako se sorsan jalkojen juureen vai antaako käteen. Vaikka onhan sorsa hieman eri asia ja saattaahan se alkaa sitä omimaankin.
Lopuksi annettiin myös Riinan leikkiä noutajaa ja yhtä sujuvasti se työskenteli kuin meidän tollukatkin. :) Seuraavaksi Riina noutajien taippareihin? :D Hih.

Lisäksi tänään oli myös agilityn extra-treenit halukkaille ja meitä kurssilaisia oli paikalla kolme. Tehtiin taas keppejä ja puomin pätkää. Mie mokoma olin varannut nameja liian vähän, kun niitä kuluu ainakin puomilla tuhoton määrä :D Mutta kyllä Sissi osasi hienosti pysähtyä oikeaan kohtaan  takatassut puomilla ja etutassut nurmella.

 Kepeissä oli tällä kertaa verkko, jolloinka koirat eivät juurikaan tarvinneet avustusta  vaan suorittivat esteen hyvinkin itsenäisesti. Niinpä keppejäkin lisättiin kahdeksaan ja niin alkoi taas tulla tekemisen meininkiä! Sitten kun itsekin meni hölkäten ja koirakin vauhdilla, niin johan oli HIENOO! :D Putkea sitten mentiin lopuksi ja siinä tehtiin leikkausta. Lopuksi pari ralliputkea. Sitten alkoi jo Sissikin olla sen oloinen, että eiköhän tää päivä ollut pulkassa.

Huomenna uudestaan!!