Epiksien medi-mölli

Kellä herkut, niin sitä kannattaa totella

8.4.2013 maanantaina oli agilitytreenien paikalla Lappeenrannan agilityurheilijoiden epäviralliset agilitykisat (miehelle koitin selittää että on Lau:n omat epikset ja Sissi on medi-mölli :D).

 Itse en päässyt osallistumaan Sissin kanssa, kun kroppa ei anna enää juosta, mutta asia ratkesi niin että Nea ohjasi Sissiä, sillä Nean oma koira Riina vietti vielä toipilasaikaa agilitystä.

Sissi ilmoitettiin mölli-luokkaan medi-radalle, koska edellisenä perjantaina sitä vielä mittailtiin Leenan kanssa Sissiä (Sissi oli harjoittelemassa yhteistyötä Nean kanssa) ja yllättäen se olikin ihan heittämällä medi-kokoa :-o Mitä ihmettä? Mutta hyvinkin voi olla, että kun se on laihtunut agilityn aloittamis-ajasta aika paljonkin, että rasvat on kadonneet sä'än kohdalta (ja muualtakin) :D Täytyy pyytää sitten tuomaria mittaamaan, kunhan on joskus virallisten kisojen aika.

Nean ja Sissin suorituksesta on vain video, jota mie onneton en saa kamerasta koneelle! En tiedä onko vika kamerassa, koneessa vai käyttäjässä - veikkaan vahvasti sitä viimeisintä! :D Tunnelma-kuvia kuitenkin odotteluajalta.

Rata meni aika kivasti siihen asti, kunnes piti puomilta mennä puomin alla olevaan putkeen. Sissi tökki ja oli sitä mieltä, että varminta on mennä ottamaan puomin kontakti uudestaan :'D En muista, tekikö se sen vielä montakin kertaa. Lopulta homma meni putkeen ja rata jatkui. A:n jälkeen oli hyppy pyörityksiä, niin Sissi kävi  sitten siinäkin välissä töröttämässä A:n kontaktilla. *huoh* Loppurata menikin sitten edelleen hyvin ja neljästä medi-koirakosta Nea ja Sissi sijoittuivat toisiksi! Ei hassummin :) Tuomari oli sanonut Sissistä että "ihana vauva". Nea oli vaan vastannut "Öö.. On tää jo 3-vuotias." Niinpä niin, töhöttäjä tolleri.

Lähtökuopissa

Mutta nyt ainakin tietää, että palkkaan enää kontaktille silloin kun olen pyytänyt ja sinne ei saa enää rynnätä ominpäin "vapaallakaan hötkytessä". Ja lisää haltuunottoa kesken radan.

Tiistaina lähdin myös pitkästä aikaa Kaakon Noutajien kenttäkoulutukseen. Mentiin toko-ryhmään, jossa harjoiteltiin jääviä (ihan unohduksissa!!) ja tunnistusnoutoa. Päästiin jopa niin pitkälle, että se hajustettu palikka oli kasan vieressä ja sieltähän se tuli tosi kivasti ilman epäröintejä miulle. Tosin välillä Sissillä oli sikari-ote (palikka pitkittäin suussa), mutta periaatteessa se ei ole mitenkään hylkäävää. Oli myös noutoa kapulalla. Metallia Sissi ei suostunut ottamaan, joten sen kapulan kanssa lähinä leikittiin, mutta puukapulalla tehtiin sitten kunnon noutoa eteen asti ja se meni hyvin. Välillä Sissi meinasi varastaa, mutta koira ruotuun eikä päästä hakemaan. 

Viime perjantaina  käytiin hallilla ottamassa jopa tokoa. Otettiin paikkamakuuta ja -istumista ja nekin oli vähän unohduksissa (miksei muka voi tulla miun perään tai mennä leikkimään vieressä olevan Riinan kanssa?). Lisäksi myös merkkiä (Sissi jäi merkin sivuun.. :/ ) ja hyppyä, jossa Sissi oli aivan hämillään että nyt pitäisikin jäädä seisomaan sinne taakse. Este kuitenkin oli agilityn hyppy, joten ei ihmekään jos pienen koiran pää menee sekaisin.

Sunnuntaina käytiin Sissin kanssa esittelemässä työkaverille ja hänen perheelleen, millainen on tolleri. Heillä on kova koirakuume, rotu ollut vähän hakusessa, mutta yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi noussut novascotiannoutaja. Heiteltiin tunti frisbeetä heidän takapihallaan, juteltiin samalla. Saivat myös teetättää temppuja Sissillä. Sitten kahviteltiin kahdestaan työkaverin kanssa, koska Sissillä oli kyllä kokoajan seuranpitäjiä ja oli oltava valokuvauksen kohteena. Oli illalla väsynyt koira ja työkaverin perheen koirakuume kasvanut uusiin sfääreihin. :)

Tänään mennään vielä kevään viimeiselle Kaakon Noutajien kenttä-kerralle, kun luvassa on mm. flyballia. Katsotaan, muistaako Sissi enää siitäkään mitään.

Odotellessa piti kiljua, varsinkin kelpieille

Maatalousnäyttelyn palkintosika?

"suloinen vauva"

 Käytiin eilen hakemassa avaimet meidän uuteen asuntoon - omakotitaloon Saimaanharjulla. Vietiin ensimmäinen pikku-kuorma ja ajattelin, että otetaan myös Sissi tutustumaan uuteen kotiin ettei tule ihan taas järkytyksenä muutto koira-paralle. Lappeenrantaan muutettuammehan Sissi oli jopa verisellä ripulilla melkein viikon, joten on se aika herkkis-tapaus.

Ja palkintopallilla! 

Sissi haisteli innoissaan pihaa ja kävi jo merkkaamassa sen omakseen  kasalla kakkaa.
Sisällä nenä kävi hullun lailla ja se juoksi kaikki huoneet läpi. Yläkertaan on jyrkät portaat, joita Sissi kiipesi puoleen väliin kunnes keksi, että sitä pelottaa. Koiraa, joka syksyllä kiipesi tikkaita pitkin hirvitorniin. Yläkerta käytiin läpi yhtä tiukasti, mutta alaspäin ei Sissi suostunut tulemaan ensimmäistä porrasta pidemmälle.

Pihalla ajattelin aidata yhden sivustan talon nurkalta, mistä helposti livahtaa tielle, jossa ajetaan aika kovaa. Sissihän viettää aikaa varmaan pihalla vain meidän ollessa ulkona myös, niin en näe tarpeelliseksi (lue: ei ole rahaa) aidata koko pihaa. Ainakin nyt tuntuu siltä.

Sissin viikonloppuvieras

 Sissillä kävi viikonloppuna koiravieras Eppu. Sissi ei aina jaksanut ymmärtää nuoren terrierin virtaa (sehän on itse tuollainen vanha käpy), mutta ystävällisesti se antoi Epun hörheltää omiaan.

Huuli pyöreenä

 Ulkona kyllä löytyy virtaa, kun frisbee on mukana. Ja kyllä Sissi osaa vaan näyttää possulta ihan oikeasti :D

 

"Hei, olen Eppu!"

Sissi the sohvaperuna

 On vähän jäänyt koiraharrastukset vähemmälle, kun auto mokoma hajosi ja korjaaminen tulisi niin kalliiksi, että jouduin siirtymään julkisten liikennevälineiden piiriin. Ja koiraharrastukset eivät tunnetusti ole missään keskustassa, joten on aina vähän sumplimista miten päästä paikan päälle.

Agilityssä ollaan päästy ihan kiitettävästi käymään. Ja pitäisi hommata se avainkin sinne hallille, niin pääsisi välillä itsenäisestikin treenailemaan, etenkin jos jää muuten treenejä välistä. Ja kunhan tästä äippälomalle jään, niin sitten voin käydä aamupäivällä Sissin kanssa treenimässä.

Agihallilla oli jo meidän siivousvuoro viime viikolla ja 2.3 onkin agility-kisojen talkoot ja 23.3 epävirallisten kisojen talkoot. Koitan noita talkoitakin saada alta pois ennen pikkutyypin syntymää (kun jäsenyteen kuuluu talkoovelvoite, tietty määrä vuodessa).

Sissin vauvaan tottumiseen suhtaudun luottavaisin mielin, kun Sissi on kuitenkin niin lempeä ja tullut hyvin toimeen pienten lasten kanssa. Jotenkin luulen, että Sissistä tulee pikkuapulainen, joka ilmoittaa jos vauva itkee ja kantaa leluja lapselle. Ainoastaan epäluottamusta herättää ruokailuhetket ja hyvät luut (Sissi kun on niin ahne), mutta nekin on helppo rauhoittaa. Lapsikin saa kasvaessaan oppia kunnioittamaan koiraa ja antamaan sille rauhan.

Jäälenkkejä ja agilityä

Sabi ja Sissi

Makkara syöksyy

Mussun mussun, hyvä jääpala

Näin hienoja koiria löytyy Nuottaruohonkadulta (Sabia ja Riinaa ei kiinnosta, Sissi on hamsteri)

Kuvia maanantaiselta kolmen tunnin lenkiltä jäällä. Sissi oli taas onnellinen possu. Frisbee on jäälenkkien vauhdittaja. Kuvissa varsinkin tollerit edustaa ilmeidensä puolesta, että ne osaa olla pöntön näköisiä :D

Jäällä on tullut lenkkeiltyä poikkeuksetta - mitäpä sitä valmiita polkuja tallaamaan, kun tilaa riittää kaikille kulkijoille. Tosin ollaan jaksettu hämmästellä, miten vähän niitä muita kulkijoita on näkynyt. Pitkän aikaa luntakin oli jäällä niin vähän, että siellä on ollut oikein miellyttävä ja helppo kulkea missä vaan. Viime yönä satoi tosin paljon lunta ja tänään siellä sitten olikin jo vähän raskaampi taapertaa. Mutta näemmä siellä vielä ihan henkilöautolla pääsee (piti kyllä vähän aikaa toljottaa suu auki) :D

Pari viimeisintä kertaa Nea on ohjannut Sissiä agilityssä, kun itse olen ollut linkkaus-linjalla. Neahan on melkein Sissin kolmas omistaja, joten mielihyvin olen antanut Sissin hänen haltuun. Nea kuitenkin on nähnyt kuitenkin miun ohjauksen ja osaa jäljitellä miun tapoja. Ja onpahan saanut erilaisen ohjauskokemuksen, koska Sissi on hyvin kaukana Riinasta ohjattavuudessa :D Sissi kun töhöttää menemään omalla tollerimaisella tyylillään, mm. päättäen estejärjestyksen aivan omanlaisekseen. Mutta silloin kun sujuu, niin sujuu hienosti.

Kepit muutamilla verkoilla vielä

Puomilla edetään rohkeasti

Namialusta siintää Sissin silmissä..

Jes, palkkaa!

Vauhtia löytyy (ja eipähän ole pujahdellut rei'istä pois)

"Skarppi" oppilas

 

Ja Sissin yksi lemppareista on ehdottomasti A-este

Ja palkka odottaa kontaktin alla

Vauhtia meinaa löytyä joskus liikaakin aalla.

Tiistaina taidetaan suunnata pitkästä aikaa noutajakentällekin. 27.1 olisi myös Kaakon Noutajakoirayhdistyksen Etelä-Karjalan alueen talvipäivä (ja talvinomekarsinta), jonne voisi mennä ihan hengailemaan, jos on mukava sää (ei paljoa pakkasta) eikä muuta tekemistä. Talkoolaiseksi en lupaudu, kuitenkin nakki napsahtaisi ruudun täyttäjäksi ja jos on yhtään samanlainen hanki kuin viime vuonna (eli ei tamppaudu yhtään, vaan on sellaista "suolaa" joka koko ajan valuu), niin äkkiäkös sais taas lantion ja lonkan vihottelemaan.

Lappeenrannan palveluskoirayhdistys eli LPKY olis myös järjestämässä koirankouluttajakurssin (Koulutusohjaajakurssi 1-osa) 16.3.

"Kurssille voi osallistua kaikki koiran koulutustoiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Kurssilla käsitellään teoriassa mm. seuraavia asioita:

- koiran fyysiset ominaisuudet
- luonne ja käyttäytyminen
- koiran oppimisteoria
- koiran kotikasvatus ja koulutus
- palvelus- ja pelastuskoirakoelajit
- koekäytäntö
- kennelorganisaatio"

Ja tuo kun ois ihan teoriaa, niin varmaan siellä tämän mahansa kanssa istuisi. :D

Vaikka onhan noita agility-talkoita vielä tulossa mm. maaliskuun lopussa.

Pitkästä aikaa..

Eipähän ole aikoihin tullut kirjoiteltua tähän blogiin (vaan tuohon toiseen aivan eri aiheesta, mikä löytyy profiilini kautta). Hiljaisuudesta huolimatta Sissin kanssa olen harrastanut enemmän ja vähemmän aktiivisesti.

Agilityssä on käyty viikottain ja meidän ryhmä on aivan mainio. En tarkoita siis että olemme kaikista parhaita ja asiat on hallussa, vaan ryhmässä on hyvä henki ja koirat ovat edenneet. Eilen oli tämän vuoden päätteeksi ryhmämme epikset (eli epäviralliset kisat). Radalla oli 17 estettä, kylläkin muutamia mitä ei oikeasti episten mölleissä olisi kuten kepit ja keinu. Ihanneaika oli 1 minuutti ja mie & Sissi taidettiin selvitä 53 sekuntiin (oltiin ryhmämme 3.paras). Sählättiin parin putken sisäänmenon kanssa. Yksi killeri radalla oli U-putki puomin alla, eli koiralla oli kolme mahdollisuutta suoritukseen. Kerranpa se sitten hujahti puomille, kun piti mennä putkeen. Lisäksi  Sissi meni keppeihin väärästä kohtaa sisään (vaikka teki hienosti sitten sen jälkeen alusta asti). Siinäpä virhepisteiden haalimiset. Ohjaukset suunnittelin mielestäni hyvin, käytännön toteutus meni pieleen :D

Flyball-treenit ovat jääneet aika vähälle ja loppujen lopuksi ei me lähdettykään viikonloppuna Voittaja & Winner-näyttelyyn. Oli muuta menoa ja olisi tullut kallis reissu, mutta lupasin päivystää puhelimen ääressä sunnuntai-aamuna, jos tulee meille tarvetta. Ja kivasti niillä oli mennytkin, vaikkei tullut voittoa kotiin. Paitsi pukukisan voitto! Joukkueesta kuva Leenan blogissa. Jee! \o/

"Tästäkö painan?"

Poing - kohti laatikkoa!

"Häh, mitä piti tehä?"

"Ei jaksa ajatella - liian rankkaa!"

Syksyn aikana tuli muutaman kerran käytyä Kaakon Noutajien kentälläkin puuhastelemassa ja viettämässä ulkoilupäivää . Myös Kaakon Noutajien mätsärissä tuli hommittua ja ei sitten Sissin kanssa osallistuttukaan koko kehään.

Kaakon Noutajien ulkoilipäivän väkeä

Sissillä ja Riinalla meno päällä
(etenkin kun Nea oli edellä kameran takana)

"Apua!"

Menetetty peli

"Ouh, minuun osui!"

Noutajalenkki, flyballia ja pieniä koiravauvoja

Rakuunamäeltä

Tänään käytiin Kaakon Noutajien Lappeenrannan ja Imatran aluetoimikuntien yhteisellä noutajalenkillä Himanmäen laavulla, tai meillä oli käytössä kota. Oli tosi kivaa, aurinko paistoi ja ihmisillä ja koirilla hyvä tahto :) Lenkki ei ollut hirmuinen (ensimmäisillä vauhti kyllä oli, hikeä pukkas kun oli varustautunut viileään hengailuun), mutta reitti oli kiva - ensin jossain maatilojen välissä ja suuren sänkipellon poikki, missä sitten monet koirat juoksivatkin irti, leikkivät ja irrottelivat. Päästettiinpä mekin Nean kanssa (paitsi Sabi-lapatossu oli kyllä koko ajan) ja hienosti pysyivät hallinnassa. Vähän jännäsin, jos Sissi keksii jonkin kanssa kinastella, vaikka se on hyvin hyvin harvinaista. Sieltä sitten metsikköjä pitkin takaisin laavulle ja makkaran syöntiin.

Muutamat ottivat vielä esine-etsintää ja jopa aika hankalilla esineillä (vettä täysi muovipullo, herkkutikut käärittynä kelmuun). Olisihan sitä Sissillä voinut taas koettaa, mutta jonoa oli kokeilemaan ja meillä alkoi vähitellen aika painaa päälle, nimittäin seuraavana kohteena flyball-treenit.

Kuvia tulee lenkiltä, kunhan Nealta taas saan (omaa en jaksanut mukaan raahata) :P





Flyball-treenit pidettiin taas Skinnarilan kentällä, mutta tällä kertaa päästiin kaukaloon aivan sisälle asti treenaamaan. Nyt oli kuulkaas hypyt ja laatikot ja virallisilla välimatkoilla! Hypyt meni Sissillä aika jees ja suoraan laatikolle, mutta sitten sille tuli täysi *TÖÖT* ja se kävi kurkkimassa laatikon taakse, raapimassa pintaa ja kaikkea älytöntä. Meinasi melkein hermo mennä ja muutaman kerran ärähdinkin sen hölmöilyille.
Hassua kun hypyt oli sillä tokaa kertaa ja meni niin hyvin ja torstain flyball-harkoissa ei laatikollakaan ollut mitään ongelmaa. Ensi kerralla sitten otan melkein pelkkää laatikkoa, jos ne herneet olisivat löytäneet kohilleen siellä tollerin päässä silloin.

Ai niin, joukkueilmoittauminen on lähtenyt ja me ollaan virallisesti varakoirana siellä. Ohessa linkki Leenan kuvaamaan ja muokkaamaan ;) Youtube-videoon meidän tämänpäiväisistä treeneistä - siinähän näette kuka tänään oli heikoin lenkki! Tästä pääset videoon!

Lopuksi käytiin Leenan luona kahveilla ja teellä, letuilla ja omenapiirakalla ja mikä suloisinta - paijaamassa Whoo Whan 8 vrk:n ikäisiä pentuja <3 Voi mitä möyriviä pöllyköitä ne vielä ovat!

Agilityäkin ollaan harrastettu, en vain muista mistä olen kirjoittanut ja mistä en. Keppejä, rengasta ja puomia ollaan tehty. Lyhyesti ja ytimekkäästi - kepit menee aika hyvin (osa verkkoja poistettu ja Sissi ei ole vielä kertaakaan hairahtunut pois), hyvällä rytmillä ja alkaa näemmä jo olemaan jonkinnäköistä lihasmuistiakin, sellaisella ilmeelläkin se ne menee. Ja alkaa olemaan aikamoinen vauhtikin!
Renkaalla vielä tarvitaan harjoitusta, Sissi yrittää mennä väärästä reiästä jos itse on samalla puolella estettä koiran kanssa (lähettämässä). Ja puomi menee vähän liian vauhdilla, kontaktia harjoitellaan.

Lopuksi muutama kuva vielä kuvaussessiolta Rakuunamäeltä.

Koira edustaa..

..ja omistaja edustaa

 

"Ouh, minuun osuu!"

BANZAI!